Hankintoja...

Täällä elo etenee ja joulun vietostakin on toivuttu! Nyt takaisin kotona nauttimassa pakkasista... Blogiin kirjoittelu on näköjään vähentynyt lähes olemattomiin, pahoittelut siitä jos siellä ruudun toisella puolella on vielä lukijoita! 

Tässä listasin juuri hankintoja, joita tekisi mieli ja joita oikeasti myös tarvitsisin kotiin! Kukkaronnyörit on kyllä niin kireällä, että saa nähdä mitä sitä loppupelissä tulee hankittua. Ehkä tulokkaalle hyvä saada jonkinmoinen ensisänky, vaikka vitsailtiinkin jo että käytetään pyykkikoria siihen tarkoitukseen hätätilassa. :D Ei olla nimittäin kovinkaan suurta ressiä vauvan hankinnoista otettu... sillä saralla saa siis petrata ihan urakalla seuraavan kuukauden ajan. ;)

Tehosekoitin on ainekin ehdoton, sillä tammikuun alusta - eli ihan kohta, aloitetaan kevyt detox. Tarkoittaen kaiken ylimääräisen "hötön" poisjättöä ja viherpirtelöiden sekä vihreiden asioiden lisäämistä ruokavalioon. Entinen tehosekoitin on rikki ja kuvassa oleva Electrolux pitäisi olla hiljainen malli - toivotaan!! 

Hyvää alkuviikkoa kaikille! 

Kaamoksen keskellä...

Kyyyylllähän täällä juttua olisi mutta ei aikaa kirjoitella. Vaikka aika tuntuu pysähtyneen ja jokapäivä on samanlaisen harmaa - tuntuu, ettei  aika riitä kaikkeen! Päivittäinen pimeys tuntuu jo naurettavalta :D En jaksa masentua, minua naurattaa...ehkä olen sen verran masokisti, että saatan jopa nauttia tästä pimeydestä. No en ehkä sentään. 

RV 31, ei paha...varpaat näkyy vielä.

Mitäs sit. Täällä maha kasvaa ja alivuokralainen muuttuu kokoajan aktiivisemmaksi. Esimerkiksi nyt tuntuu olevan aamujumppa menossa vaikka salille ollaan vasta kohta lähdössä! :D Tähän saakka huomioitua; tykkää musiikista ja laulamisesta sekä liikunnasta! :) Mikäs siinä sitten ollessa. Vointi on pysynyt hyvänä, lääkitystä olen säätänyt omin päin edelleen ja seurantalabrat pitää huolehtia itse, mitään ei saa pyytämättä. Alle 8 viikkoa siis jäljellä odotusta... Hankintoja ollaan tehty niukasti mutta kyllähän tässä vielä ehtii. iHerbistä olen tilannut erilaisia kosteusvoiteita mahaa varten ja rasvaillutkin melko ahkerasti. Tämä Palmer'sin voide on ehdoton suosikki! 

Kokeilin vähän aikaa sitten Jonnan raakakakku-ohjetta. Päällisen onnistuin jotenkin munaamaan ja se oli jokseenkin kovaa - muuten kuitenkin onnistui aika kivasti ja tyydyttämään suklaanhimoa! 

Ei tässä nyt tällä erää muuta - palailen asiaan sitten kun aurinkokin jos saisin valoisampia kuvia kodista pitkästä aikaa... 

Moi moiii...

Saunaan!

...toista kertaa nyt! 

Saunassamme oli siis pieniä ongelmia ja lämmittäessä sähkösaunasta tulikin sini-savusauna. Syytä etsittiin ties mistä mutta syylliseksi paljastui parafiiniöljy. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin purkaa kaikki saunasta seiniä ja kattoja myöten. Nyt sitten laitoimme vihdoin uudet paneelit..niitä ei muuten käsiteltykään parafiiniöljyllä. Laude-materiaali pidettiin samana ja se on lämpökäsiteltyä haapaa!

Tarkennukseksi sitten, että syy oli juuri tietyssä parafiiniöljyssä..epäillään siinä olleen jotain epäpuhtauksia. Tätä tutkittiin ihan laboraatiotasolla ja vielä jatkuu! Ensinhän luulimme, että syy on kiukaassa mutta näin ei ollut. Tulikivi hoiti asian kyllä paremmin kuin hyvin, ei voi olla muuta kuin tyytyväinen vaikka syy ei edes ollut itse kiukaassa! Ei voi kuin kehua Tulikiven palvelua! 

Saunoa pystyy, eikä savua ole enää esiintynyt ja kaikki toimii. Mies teki ilmastoinnin kanssa jotain kikkailuja, joten korvausilma tulee (jos oikein ymmärsin) suoraan ulkoa, eikä pukuhuoneesta, jossa meillä on vielä (huonolla) parafiiniöljyllä käsiteltyä kattoa paikoillaan. Ei mielellään alkaisi purkamaan koko alakerran sisäkattoja kun sitä ei todennäköisesti kukaan edes korvaa. 

Saunassa on ihana tunnelma ja meillä onkin tapana suihkun aikaan laittaa saunaan valot päälle... :) Sitä on niin mukava katsella samalla! Sumu-kiuas on meille aivan täydellinen ja löylyt ovat erittäin pehmeät ja miellyttävät.

En muista olenko kuvannut meidän kylpyhuoneen oven. Savunharmaa liukuovi, joissa stopparit/"hiljentimet". Tykätään ja käytössäkin mukava. Alakerrassa ei olisi ollut tilaa tavallisille aukeaville oville...

Ihanaa, että vihdoin on sauna...

Ja mikä parasta, minäkin voin vihdoin monen monen vuoden jälkeen - saunoa normaaliin tapaan..
terveyskin on näköjään mennyt vihdoin eteenpäin tälläkin mittarilla! 

TrippTrapp

Olen ollut aika nihkeällä fiiliksellä mitä tulee vauvan hankintoihin. 

(hyvin epätyypillistä minulle)

Taisin jo uuvuttaa itseni pohtimalla vaunu-asioita viikolla 20, enkä ole sen jälkeen laittanut tikkua ristiin asian suhteen...vaunu-asiat saavat odottaa siis vielä hetken, vielähän tässä ehtii! 

Helppo hankinta sen sijaan oli syöttötuoli! Senkin vuoksi, että meillä käy myös lapsivieraita ja on mukava tarjota myös heille paikka kahvipöydässä.

Tiesin heti minkä syöttötuolin tulisin hankkimaan ja värikin oli melko selkeä alusta saakka. Pientä vauvaa varten hankin varmaan vielä newborn-setin arkea helpottamaan... 

Stokken TrippTrappiin löytyi onneksi kivat ja hillityt kangaspäälisetkin 

mutta katsotaan sitä sitten myöhemmin kuinka ne arjessa toimivat... 

Tuolilla on 7 vuoden takuu on rekisteröityy Stokken sivuilla! 

Ja tuolikin muuntautuu lapsen ikävuosien mukaan pitkälle, pelkkää plussaa siis!

Raskausajan terveysasiaa!

Täällä ollaan ja kasvatellaan mahaa! 

Kaikki on mennyt todella hyvin raskauden osalta, 

olo on jaksava eikä nyt pahempia "vaivojakaan" ole ollut... 

Ainut murhe tuntuu olevan asiointi neuvolan kanssa tarvittavista kilpirauhaskokeista. 

RV 22

Kilpirauhasen toiminnan seuranta raskausaikana

Kunnassa selvästi säästetään ja jokainen labra-pyyntö on kiven alla ja pitää tehdä erikseen. Kilpirauhas-arvojani ei tosiaan olisi seurattu raskauteni aikana kuin 2 kertaa; heti alussa ja siitä noin 6 viikon kuluttua. Minulle tämä ei sovi. En suostu arvailemaan onko lääkettä liikaa vai riittävästi kun kyseessä on joku muukin kuin minä itse ja hänen koko tulevaisuutensa. Olen pyrkinyt siihen, että otatan kilpirauhaskokeet joka 4. viikon välein sillä vaihtelua en osaa ennalta aavistaa. Nyt viimeisimmistä labroista on noin seitsemisen viikkoa ja tälle viikolle sain onneksi uuden testiajan. Olen itse vastuussa omasta lääkityksestäni, sillä minulla ei ole vakituiseen hoitavaa endokrinologia tai vastaavaa. Pyrin aina ottamaan arvot; TSH, T4V sekä T3V -arvot, jotta saan vertailupohjaa aiempiin labroihin. Tällä kertaa "anelin" myös kilpirauhasen vasta-aineet eli TPO :n. Tällä viikolla pääsen siis labraan. Arvot ovat toistaiseksi pysyneet hyvinä! (Tästä aiheesta voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon sillä tietoa neuvolasta saa erittäin niukasti tai ei ollenkaan - samoin internetissä ei ole johdonmukaista ja luotettavaa ohjeistusta kuinka toimia raskausaikana) 

T3-lääkitys raskausaikana

En olekaan varmaan kirjoitellut siitä, kun raskauden alussa minulla oli vielä Liothyronin lääkettä jota oltiin vaihtamassa Armour Thyroidiin...keväällä alkoi tuntua siltä ettei kehoni enää tarvinnut T3-only -hoitoa. Emme saaneet kiinni oliko Clearing jo tapahtunut vai ei mutta keho kertoi, että lääkettä voisi alkaa vähentelemään. Olinkin jo noin seitsemännellä raskausviikolla kun lääkevaihdosta alettiin miettimään pelkkään Thyroxiniin. Vaihdos raskauden alussa pelotti mutta halusin kokeilla. Vaihto ja T3:sen poisjättö tuntui luontevalta ja keho "antoi luvan" jättää T3:sen kokonaan pois. Mikäli tilanne olisi ollut toinen, olisin jatkanut T3:lla mutta oma tilanteeni oli se, ettei lääkehoitoa enää tarvinnut jatkaa pelkällä aktiivisella T3-muodolla. Nyt kehoni osaa jo itse muodostaa oikean määrän hormoneja T4:sta eli Thyroxinista. Toivotaan, että jatketaan tällä tiellä. 

Olen kuullut/nähnyt sekä lukenut, että myös T3-hormonia käyttävien potilaiden vauvat ovat syntyneet terveinä ja hyvinvoivina. Minulle, myös TK-lääkärin (keneltä jouduin pyytämään kilpirauhas-paketin erikseen kun neuvola ei sitä antanut) piti ilmaista puhelimessa - minun sitä pyytämättä, hänen oma mielipiteensä T3-lääkitykseen vaikka en edes käytä kyseistä lääkettä. Itselleni tämä oli jokseenkin surkuhupaisaa. 

Sokerirasituskoe

Glukoosirasituskoe raskaana oleville oli toinen asia, jonka kanssa pähkäilin pitkään. Epäilin jo heti alusta lähtien, noinkohan pystyisin sitä tekemään. Kysyin asiasta terveydenhoitajaltani neuvolassa, hän ei siihen ottanut juuri kantaa. Asiaa tiedusteltiin myös neuvolalääkäriltä, joka suositteli koetta BMi-indeksin perusteella (joka oli koholla) mutta ei "pakottanutkaan". Äitiyspoliklinikalla taas asia ei tuntunut olevan kynnyskysymys ja heidän näkökantansa oli, että "sitten ei varmaan kannata jos kokeesta on vaan huolta ja rasitusta kehollesi". En tosiaan syö sokeria tai edes pysty syömään sitä nykyisin kovinkaan suuria määriä. Irtokarkin syönti on jäänyt kokonaan eikä jäätelöäkään voi syödä. 

Sokerin syönti aiheuttaa ikäviä rytmihäiriöitä ja tiheälyöntisyyttä. Ruokavaliossani ei myöskään ole viljoja tai ylipäänsä suuria määriä hiilihydraatteja, joten sokerinsietokyky on alentunut vuosien mittaan ihan terveyssyistä! En halua aiheuttaa tahallaan sokeri-humalaa tässä vaiheessa raskautta, sillä en tiedä kuinka kehoni reagoi. Paastoverensokerini ovat olleet matalat koko raskauden ajan, noin. 4.1 - 4.7 - välillä. Jatkan mittailua ja seuraan verensokereita pikamittarilla. Mikäli olossa tulee muutoksia olen sitten yhteydessä neuvolaan. Painokaan ei ole noussut normaalista poikkeavasti, joten kaikki vaikuttaisi olevan hyvin. 

Raskausdiabetesta sairastaville suositellaan tiettyä ruokavaliota, jota jo noudatan suoliston hyvinvoinnin vuoksi. Kilpirauhasen kannalta hiilihydraatin saanti tulisi pitää noin 150g hiilihydraattia päivässä. Eikä muutenkaan kovinkaan kovalle VHH-linjalle tulisi lähteä raskauden aikana. Hiilihydraatin lähteinä olen nyt käyttänyt riisiä, perunaa ja banaania. Hedelmien saannin pidän minimissä. ..Että en ole menossa sokerirasitukseen.. :) 

Ruokavalio raskausaikana

Alkuraskauden ällötyksistä (rv 7- 15) päästyäni, olen pyrkinyt syömään säännöllisesti ja TARPEEKSI. Vedenjuonti on korostunut - tarve kaksinkertaistunut suorastaan! Olen pyrkinyt siihen samanlaiseen ruokailuun kuin aina ennenkin; monipuolista, värikästä ja ravinnerikasta (paleo). Maitotuotteet tosiaan minimissä. Rasvojen saantiin olen panostanut koko ajan. Perunaa olen syönyt nyt eniten, mitä viiteen vuoteen yhteensä..bataatti ei ole yhtä hyvä, vaan saan siitä vatsanväänteitä. Raskaushimotuksia ei ole ollut kuin muutamia, yllättäen ei olekaan tehnyt kovinkaan paljon mieli makeaa..ihmettelen kyllä vieläkin, miten se voi olla niin. No..ehkä oma keho suojelee siltä huonolta ololta, jonka makeat herkut saavat aikaan. Alkuraskaudessa teki mieli aivan todella paljon lohta, sitten tuli juustoihin himo, muutaman ruusunmarjaviilin söin vaikka mieli halusi enemmän, seuraavana oli uunilenkki ja keitetyt perunat... :D Tällä hetkellä ei ole mitään erityistä himoa.. Korvapuusteja kohtaan minulla on tasainen himo, mutta niitä on työläs tehdä itse eikä valmiinakaan löydy, joten minkäs teet! Haluan vaihdella paljon, sitä mitä syön joten yksipuolinen ruokavalioni ei ainenkaan ole! Smoothiet ovat tehneet paluun, niiden kanssa oli vähän hiljaisempaa myös jonkin aikaa... Yritän tehdä jokapäivä erivärisen smoothien ;)

Kahvia en pystynyt edes haistamaan alussa mutta nyt viimeisellä kolmanneksella "maitokahvi" tuoksuu usein ihan hyvältä ja sitä tekee mielikin. Musta kahvi on ehdoton nounou.. Olen käyttänyt pääsääntöisesti vain Bulletproof-kahvia jos on tehnyt mieli. Sekaan laitan joko mantelimaitoa vaahdotettuna tai perus Bulletproof-mixin; ghee+MCT-oil. En tosiaan juo kahvia edes joka päivä - satunnaisesti silloin tällöin ja yleensä vain aamuisin/päivällä. Pyrin jättämään taas kokonaan pois mitä lähemmän laskettua aikaa mennään. Muuta kahvia ei kyllä teekään mieli kuin Bulletproofia..voi johtua siitä, että siinä ei ole homeita tai myrkkyjä kuten muissa kaupallisissa kahveissa..tiedä sitten. Kahvipapujen tuoksu on ainenkin aivan taivaallinen :)

Lisäravinteet raskausaikana

Olen tutkinut alkuraskaudessa jonkin verran sitä, mitä vitamiineja pitäisi syödä ja miten paljon. Kaisa Jaakkolalta otin oppia jonkin verran. Karsin kaikki turhat pois raskauden alussa. Myös kaikki tasapainottavat yrtit sun muut jäivät automaattisesti pois kun unen tarve palasi takaisin ja keho jollain lailla myös rauhoittui. Olen pitänyt tärkeänä rauhoittua iltaisin mahdollisimman hyvissä ajoin ja ajoittaa liikunnan aamupainoitteisesti tai aikaiseen iltapäivään. Silloin jaksaakin parhaiten eikä treenit häiritse yöunia. 

Superfoodit

Superfoodeistakin olen karsinut paljon ja pois on jäänyt mm. pakuri, reishi, tulsi, ashwaganda ja maca. Smoothien seassa olen käyttänyt opti-MSM:ää, glutamiinia ja kollageenijauhetta (puhdascaps+), välillä myös raakakaakaota.

Muut elämän osa-alueet, jotka vaikuttavat terveyteen

Olen pyrkinyt rauhoittamaan elämää mahdollisimman paljon. Menen tosiaan elimistön ehdoilla, muutamia päiviä huomaan olleen, kun on ollut kiirettä niin sen jälkeen saatan olla muutaman päivän todella väsynyt ja sitten levätään. Muuten kyllä jaksaa yllättävän hyvin touhuta. En ole ollut näin voimissani moneen moneen vuoteen. 

Unen tärkeys on vain korostunut ja yritän kunnioittaa unen tarvetta myös mahdollisimman hyvin. Liikunta ja ulkoilu tukevat hyvinvointia ja piristävät. Ihmissuhteet on myös hyvä olla kunnossa jolloin välttyy ylimääräiseltä ja turhalta stressiltä! 

Hyvä kirja raskauden tueksi SEKÄ MYÖS SITÄ ENNEN

Olen päässyt melkein loppuun The Better Baby Book- kirjassa. Oikein hyvä teos! Toinen kirjoittajista  - Dave Asprey, on myös Bulletproof-kahvin takana ;) Tämä kirja olisi ollut hyvä olla jo ennen raskautumista, vaikka suurin osa tiedosta oli aika tuttua. Näkökulma raskauden suhteen oli kuitenkin uusi ja sisälsi hyvää tietoa mm. lisäravinteiden tarpeesta sekä ravinnosta yleensäkin. Vähän oli myös sellaista nippelitietoa, joka oli hieman liian korkealentoista mutta kirjasta on helppo poimia itselle kaikista tärkeimmät asiat. Suosittelen! Tämä voisi olla myös hyvä jonkin asteisesta lapsettomuudesta  kärsiville tai niille, jotka mietiskelevät näitä hedelmöitysasioita parhaillaan. 

Kosmetiikka ja kemikaalit 

Kosmetiikan suhteen olen yrittänyt siirtyä mahdollisimman paljon luomuun. Kaikessa se ei oikein onnistu mutta esimerkiksi kosteusvoiteissa olen löytänyt hyviä ja miedon tuoksuisia rasvoja.  Monet luomu-kosmetiikkatuotteet ovat todella voimakkaan tuoksuisia. Hiusten värjäämisessä ollaan kampaajani kanssa samoilla linjoilla; kohti luonnollista omaa sävyä ja värjätään mahdollisimman vähän raskausaikana! Kaikkihan tekee tyylillään nämä jutut mutta omalla kohdallani myös lievä hajusteyliherkkyys ja pölyallergian paheneminen on vienyt minua tähän suuntaan. Ei minusta valitettavasti täysin luomu-mammaa ehkä saa, olen sen verran tuoksuhullu... Pyykissä ja siivouksessa olen kuitenkin siirtynyt jo lähes tuoksuttomiin vaihtoehtoihin! 

Tässä nyt muutamia ajatuksia, kysyä saa aina ja kerron sitten mielelläni lisää mikäli jokin tietty asia kiinnostaa...! 

Kuvat by Mrs.K.

DIY : Cashew-butter

En ole koskaan päässyt pähkinävoin suurkuluttajaksi, varsinkaan kun en ole maapähkinöiden ystävä sattuneesta syystä (antinutrientit, maapähkinä ei ole pähkinä). Eräs päivä bongasin instagramista herkullisen ja helpon paleo-pikkuleipä-ohjeen, jota piti päästä kokeilemaaan. Ohjeeseen kuului cashew-pähkinävoi... Eihän minulla sitä tietenkään valmiina ollut ja lähdin etsimään ohjetta netistä. Törmäsin All natural homemade raw cashew butter - reseptiin, jossa oli vaihe vaiheelta opastettu kuinka sen teko käy! Tuolla the healthy foodie - sivuilla näkyi olevan vaikka mitä muitakin ihania kokeilemisen arvoisia ohjeita :)

Cashew-butter ohjetta varten olisi tarvinnut food prosessorin eli monitoimikoneen. Ai että, olen halunnut sitä laitetta kauan mutta olin hankkinut pienemmän sauvasekoittimen, jonka kanssa tuli pieni "cutteri"-osa...sillä lähtisin toteuttamaan...! Suomensin vaiheet tähän alle! 

Ensin heitin kulhoon sopivan määrän cashew-pähkinöitä ja aloitin prosessin. (n.200g) 

Pähkinät muuttuvat pian jauhomaiseksi...

Jatka blendaamista...

4-5 minuutin päästä pähkinät alkavat muuttua hieman enemmän tahnamaiseksi ja massa alkaa kiivetä kohti kulhon reunoja, joten välillä on hyvä pitää taukoja ja kaapia massaa takaisin kulhon pohjalle muuten terällä ei ole mitään tehtävää...

1-2 minuutin päästä tästä massa muuttuu entistä kuivemmaksi...

Ajattelet varmaan, ei tästä voi tulla mitään...

Älä missään nimessä lisää vettä tai öljyä tässäkään vaiheessa...

Jatka blendausta...

Massa muuttuu pahemmaksi, vielä kuivemmaksi ja hankalammaksi työstää...

kuvat

Oma cutteri-parkani alkoi käydä jo melko kuumana (lähes savusi), samoin cashew-massa - oli jännittävää kun sekin kuumeni itsestään aivan kuin olisi paahdettuja pähkinöitä sekoitellut...

Massan kuumentuminen on siis "normaalia"...

Nyt on mennyt ehkä noin 10 minuuttia...

Tässä vaihessa on hyvä pitää 2-3 minuutin taukoja varmuudenvuoksi, ettet hajota konettasi...

Jatka vielä blendaamista kunnes alat nähdä ensimmäisiä toivon pilkahduksia...

Seos alkaa pikkuhiljaa pehmentyä ja pähkinöiden öljyt vapautua...

Vielä 8-10 minuuttia, jotta pääset "voi-vaiheeseen" seoksen kanssa...

Muista pitää taukoja koneen kanssa...

Pian huomaatkin kun seos alkaa olla pehmeää ja pähkinävoimaista... 

kuva

You did it!

Toivotaan, että vatkain on vielä kunnossa... :)

Sekoitin lopuksi sekaan vielä hieman ruususuolaa sekä bulletproof-vanilijajauhetta

Siinäpä se! Ei muuta kun purkkiin tai nauttimaan samantien! Omia kuvia tapahtumasta ei ole, sillä leivoin heti pikkuleipiä valmiista voista enkä epäilyksiltäni ehtinyt ottamaan kuviakaan. 

kuva

Itse olen käyttänyt cashew-pähkinävoita esimerkiksi omenalohkojen päällä ja 

laittanut vielä ripauksen kanelia lisäksi! 

Ei muuta kuin kokeilemaan...! 

Pitkä ja kivinen tie terveyteen...

Toipumisen taito...

Vuoden matka tähän pisteeseen on sisältänyt vaikka minkälaista "haastetta" jos näin nätisti sanotaan. Itseäni eniten ihmetyttää se, kuinka pääsin takaisin elävien kirjoihin viime joulukuisen romahduksen jälkeen. Selväksi on tullut se, ettei kroppani kestänyt sitä työmäärää/opiskelua mitä olisi silloin pitänyt suorittaa.

Viime marras-joulukuu meni siis tiiviisti töissä. Kolmivuorotyö söi paljon fyysisiä voimavaroja ja lopulta vointini oli niin huono, että näin parhaaksi jäädä sairaslomalle. Ikävintä siinä oli, se kun jouduit selittämään tätä työnantajalle...paperilla minua ei juuri vaivannut mikään muu kuin korkea syke (leposyke 90) mutta oma vointi tuntui siltä kuin olisin kuolemassa. Stressitasot olivat tuolloin aivan liian korkeat eikä muu onnistunut kuin totaalivuodelepo. En juuri nukkunut ja tuohon aikaan näin vielä painajaisia lähes joka yö ja saatoin herätä tunteeseen, kuin sydän pysähtyisi siihen paikkaan. Mieheni kanssa nukuttiin eri huoneissa, sillä yölliset säpsyni herättivät häntäkin useaan otteeseen. 

Silloin alkoi herätä epäilys, että T3-lääkettä on varmasti liikaa ja kenties se kuuluisa "clearing" olisi päällä. Laskin lääkeannosta puoleen mutta olo ei helpottunut. Koin henkisellä puolella suurta syyllisyyttä siitä, etten ollut pystynyt suorittamaan työssä minulle annettuja työvuoroja. Epäilin myös, että työpaikalla oleva sisäilma (johon reagoin hyvin herkästi) vaikutti asiaan ja aiheutti entistä pahempia tykytyksiä. En usko, että siellä koskaan tullaan ymmärtämään sitä kaikkea, mitä olen joutunut käymään läpi vaikka kuinka yrittäisin selittää. 

Kilpirauhasarvoni olivat koholla ja liikatoimintaoireisiin sopi osa vaivoista mutta T3-only hoitoon nähden olivat aivan "normaalit". Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut hyvä mittauttaa homokysteiini-arvo, se olisi kertonut paljon lääkityksen tilanteesta. Myös kortisoli-sylkitesti (MDD) olisi ollut hyvä mutta jäi tekemättä. Lisämunuaisen uupumus* oli varmasti lähellä (*kortisolia ei erity tarpeeksi) , toisaalta myös liika kortisoli on aiemminkin aiheuttanut minulle vastaavaa. Home on myös näytellyt suurta osaa 2011- lähtien ja osan oireista osaankin liittää siihen (2011 syksy, väliaikais-asunto, työpaikka..)

Hitaasti mutta varmasti aloin toipua. Päivä kerrallaan. Lisäravinteissa panostin stressinlaskuun (reishi, fosfoseriini, tryptofaani, melatoniini) sekä lisämunuaisia tukeviin lisäravinteisiin (C-vitamiini, B-vitamiinit, pantoteenihappo...) ja lepäsin lepäsin ja lepäsin. Pelkät kotiaskareen tuntuivat suurilta saavutuksilta. Yritin syödä mahdollisimman hyvin, kehoa rasittamatta vaikka ruokahalukin olikin huono ja lämpöilin.

En muista mitään selkeää käännekohtaa mutta pikkuhiljaa aloin toipumaan. Töihin en enää palannut, enkä olisi uskaltanutkaan. Tammikuussa aloitin toisella alalla työskentelyn - oman toiminimen parissa ja siitä sain toivonkipinän sille, että ehkä minustakin on vielä jotain tekemään tässä elämässä. Tärkein oppi taisi olla edelleenkin se, että anna kehollesi se aika, jonka se tarvitsee toipuakseen. Itse olin niin loppu etten edes olisi pystynyt sivuuttamaan levon tarvetta enää. 

Tärkeitä asioita toipumisessa olivat erityisesti hyvistä ruokailu-rutiineista kiinnipitäminen, etten luistanut varsinkaan tässä tilanteessa ruokavaliostani yhtään. Lisäravinteet auttoivat varmasti kehoani toipumaan paremmin ja mielekkäät asiat arjessa kuten kaunis aamupala ja luonnon ihastelu olivat tarpeen. Myös puolisoni korvaamaton tuki auttoi jälleen kerran pahimman yli. 

Lääkityksen olin laskenut ylläpitoannokselle joulukuussa ja se tuntui toimivan ihan ok. Ajoittain tuli tunne, että voisin pärjätä myös ilman sitä mutta en tiennyt kuinka toimia annoslaskun kanssa ja mitä tulisi tilalle. Kokeilimme ottaa Armour Thyroid - lääkkeen mukaan ja jäimme seurailemaan oloani. Epäilimme lääkärini kanssa joulukuisen romahduksen olleen Clearingin merkkejä, vaikka mitään kunnollista tapahtumaa ei voinut varmistaakaan. Pikkuhiljaa pääsin siirtymään takaisin "aviovuoteeseenkin" :D kun en enää kiljunut keskellä yötä ;) ! Liikuntakin alkoi sujumaan pitkästä aikaa ihan mukavasti kun vaan muisti noudattaa päiväsaikaan liikkumista eikä enää iltaa kohti nostanut kortisolitasoja tarkoituksella ylös. 

Samaan aikaan aloin seurailemaan omaa ovulaatiotani. Olin aika epäuskoinen, että edes ylipäänsä hormonitoimintani olisi elossa kaikkien näiden vuosien jälkeen. Olin myös henkisesti yrittänyt valmistautua ajatukseen, että tämä projekti saattaa kestää. Onneksi olin ollut ilman hormonaalista ehkäisyä (e-pillereitä) jo vuodesta 2012...elimistöni ehti toipua siitä estrogeenikuormasta, jota en enää ikinä aio takaisin ottaa! 

Kappas vaan, niin vaan uusi elämänalku oli tarttunut "haaviin" ja odotuksen matka saattoi alkaa! 

♡

Onnistumisen ilo - pähkinätön sitruunainen raakakakku!

Olen innostunut raakaleivonnasta! Tai..olen ollut jo pitkäänkin mutta vain suunnittelun asteella kun olen jotenkin pelännyt ohjeita, joissa on miljoona raaka-ainetta eikä suklaan ja marjojen yhdistäminen ole tuntunut minulle luontevalta. 

Nyt sen sijaan, eräs kaunis idolini Karita Tykkä on saanut minut rohkaistumaan ja kun näin hänen instagram-tilillään jakamansa hunajaiset sitruunaleivokset - ohjeen..en malttanut olla kokeilematta! Raakakakut sopivat myös raskausaikana herkutteluun, sillä oma kehoni ei edelleenkään siedä sokeria. Ja muutenkin - parempi näin, onhan raakakakuissa paljon hyödyllistä ravintoainetta ilman makeiden herkkujen huonoja puolia! 

Ehkä parasta ohjeessa on sen raikkaus ja se, että siinä ei ole pähkinää! Tästä iloitsen siskoni vuoksi, sillä hän on pähkinäkiellossa sen arvellaan allergisoivan ja aiheuttavan ongelmia kilpirauhaselle. Taitaa olla sukuvika! 

Karitan ohjeessa on täydellisiä kuvia enkä mielestäni saanut siihen yhtä kermaista koostumusta kuin kuvista voisi päätellä mutta erittäin maistuvaa se oli jokatapauksessa. Eikä yhtään liian makeaa - sitruuna toi kaivattua raikkautta! 

Anteeksi, Karita - lainaan täydellistä kuvaasi... <3 

Pakastin kakun ja hätähousuna minua jäi harmittamaan aika, jonka joudut odottamaan vielä pakastamisen jälkeen, jolloin kakku on juuri sopivan kohmeaa syötäväksi. En tiedä, olisiko se jähmettynyt jääkaapissa. Kokeilin noin 15 minuutin ajan mutta sitten laitoin sen jo pakkaseen (en malttanut odottaa) ...

Ensi kerralla ajattelin käyttää rohkeasti epätyypillistä tekniikkaa raakaleivonnassa, nimittäin liivatelehtiä. Kyllä, juustokakku-fiilis olisi hakusessa ja testasin tätä tekniikkaa jo mustikkakakussani hyvin onnistuneesti. Nyt kakkua ei tarvitse pakastaa eikä tarvitse käyttää pähkinää "hyydytykseen".

Nautin omani bulletproof-kahvin kanssa...  

Happy News!

Yksi syy hiljaiseloon on ollut se, että kesäkuun alussa olo alkoi tuntua hieman hassulta. Ei heti, mutta kun oli tehnyt raskaustestin ja sulatellut sitä hetken aikaa - alkoi tulla selvemmäksi se asia, että olen raskaana. Yht'äkkiä minusta ei ollutkaan miehelleni kovin pitkäaikaista seuraa ruokapöydässä ja piti ottaa muutamia päiviä ihan levon kannalta viltin alla.

Viime joulukuussa tuli sellainen notkahdus vointiin liiallisen työmäärän jne. vuoksi, että ajattelin kuinka tästä voi ikinä tulla takaisin kuntoon. Lepo, oikeanlainen ravinto+lisäravinteet ja pienet lääkemuutokset kilpirauhaslääkkeen kanssa saivat ilmeisen hyvin kehoni tasapainoon, jotta tämä tilanne oli mahdollista! Ellei kehoni olisi ollut valmis tähän, näin ei varmasti olisi käynyt. Tai tahdon näin uskoa, että tälläkin on nyt tarkoituksensa. Millään sen erikoisemmalla tavalla ei tätä yritetty, ei nyt ihan vahingosta voi puhua mutta mieleinen yllätys se kyllä oli... 

Raskaustesti tehtiin vasta viikolla 5 juuri siitä epäilyksestä, että "eihän se nyt vielä voi olla mahdollista..." ja siitä eteenpäin noin viikolle 15 saakka oli kaikenlaista pientä vaivaa/kolotusta kun keho ei tuntunut omalta, eikä ruoka oikein maistunut mutta nyt toisella kolmanneksella olo on oikein hyvä ja jaksava. Kehokin on kai tehnyt sen verran uudelle asukille tilaa - että tuntuu lähes normaalilta. Tiedättekö sen normaalin olon kun mihinkään ei koske eikä mikään vaivaa? Nyt eletään viikolla 22 ja kaikki hyvin - ei muuta kuin odottelua ja kohti vuodenvaihdetta. 

Tässä taisi olla viikkoja n. 7.
Halusimme käydä mahdollisimman pian ultrassa varmistamassa, että kaikki on hyvin,
sillä tuossa vaiheessa minulla oli lääkityksenä Liothyronin.

Sellaista! 

Ai, että mitä kuuluu?

No tänne kuuluu kerrankin hyvää! Mitähän sitä on viimeiksi tänne edes kirjoitellut... näköjään terassi-asiat oli viimeiksi pinnalla. 

Heinä-, elo-, syys- ... Näin monta kuukautta on hurahtanut nopeammin kuin huomasikaan! Juuri katselen ulos vesisadetta ja huomaan, ettei työhuonetta valaise muu kuin näyttöruudun valo. 

Talolla ollaan viimeistelty - ennen kylmiä kelejä, puuttuvia asioita julkisivun suhteen. Takapihan alakerroksen ulkovuoraus on nyt vihdoin uusittu, ikkunanpieliä on tiivistelty ja tuunattu. Peltien maalaus taisi jäädä ensi kaudelle. Aina sitä löytyy kaikenlaista pientä laittamista omakotitalossa. Katollekin asennettiin nyt uuteen paikkaan katon turvallisuustuotteet. Nyt ei pitäisi lumien mukana tulla tikkaita alas ensi talvena. 

Saunan kohtalo on vielä auki. Tässä asiassa taisi isännälle tulla uupumus ja puhti loppui. Olemme analysoineet siis savun ja sieltä löytyi muutamia ainesosia, jotka voisivat johtaa savun jäljille. Kukaan ei oikein osaa auttaa, soitto VTT:lle onneksi selkiytti asiaa mutta ei sieltäkään suoranaista apua ongelmaan saatu. Ei kai auta muu kuin laittaa uudet käsittelemättömät paneelit saunaan ja miettiä miten ratkaisemme sen ongelman, että koko alakerran katto on verhoiltu samalla paneelilla (joka on siis myös käsitelty parafiniöljyllä, joka nyt näyttäisi olevan syy savutukseen). Luulen, että emme käsittele uusia saunan paneeleita millään. ;) Ongelma voi olla parafiiniöljyssä, jolla käsittelimme osan saunan puuosista ja paneeleista. Voisi olla mahdollista, että siinä olsi pieni epäpuhtaus seassa... Koska terveysasiat ovat meille tärkeitä - haluaisimme varmistua, ettei savu ole vaarallista hengittää. Mukavalta se ei ainenkaan keuhkoissa tunnu. 

Kunhan isäntä saa inspiraation panelointiin, luulisin saunan olevan pian taas kasassa, saunottiin sitten tai ei :) 

Tuollainen se sauna jo OLI...

Saunan ilmanvaihdon testaamista...

Olohuoneen ikkunasta on mukava seurata luonnon ja vuodenaikojen muuttumista. Kauriitkin käyvät välillä seikkailemassa ikkunan alla...

Hyvää syksyä kaikille! 

Ruumiillista työtä!

Nyt on pihakiveys paikoillaan! Noin viikko siinä kaikenkaikkiaan meni. Kivien kantaminen oli yllättävän raskasta ja pohjien teko kesti odotettua pidempään. Halusimme kulkuväylälle paksumpaa (800mm) kiveä, jotta se kestäisi myös auton painon. Muualle sitten kävi hieman ohuempi (600mm). 

Projektin alkupuolella oli vielä sateista ja välillä jouduttiin suojaamaan kiveyksiä pressuilla mutta loppuviikosta alkoikin sitten helteet! Pressut suojasivat kiveystä ja tehtyä pohjaa, ettei kivituhka pääse valumaan sadeveden mukana pois paikoiltaan. Eräs yö oltiin 3:30 suojaamassa kiviä kaatosateessa :D. 

Lopuksi sitten vielä täryllä kivet paikoilleen ja saumaushiekkaa harjailemaan. Päädyttiin täyttämään sokkelinvierukset koristekivellä, jotta tulee siisti. Se, että kivi olisi alkanut ihan seinän vierestä ei sopinut meille. Sokkelikin on muuten maalattuna tuossa kuvassa, on nyt siis hieman tummempi ja tasavärisempi kuin aiemmin.

Terassille tuli hieman isompi kivi (kartanolaatta) n.30x30 mittainen kun halusimme erottaa kulkuväylän ja itse terassin toisistaan. Ensin mietittiin puuterassia ja vaikka mitä mutta kivi kestää ja kun pohjat on kunnossa se on melkein ikuinen. Aidan sokkelia pitää vielä hieman siistiä ja aidalle tehdä jossain vaiheessa vaalennus-operaatio mutta se onkin jo toinen stoori...

Iso homma mutta nyt se on tehty! 

Kiveystä vailla...

Työt pihalla jatkuvat... 

Melko paljon ollut sadetta viime viikkoina, eikä näytä tänä maanantainakaan helpottavan... Istutus ja "kukkapenkin" muokkaus-hommia vielä riittää, vaikka melko minimaalisesti ollaankin istutuksia suunniteltu.

Ollaan viimeistelty sokkelia, ennenkuin pihakivityöt alkavat. Alareunaa piti hieman täyttää ja päätimme käsitellä sokkelin vanhan rouhepinnan sokkelimaalilla. Onneksi löytyi täyshimmeä ja tumma sävy. Pihakiveys tulee myös tummanharmaalla kivellä. 

Myös epäonninen pihamuuri on kursittu taas kokoon ja vanhaa sokkelipintaa piilotettu uuden alle. Vähän tylsät kuvat ehkä tällä kertaa mutta tänään alkaa pihan pohjatyöt pihakiveystä varten (todennäköisesti sateessa) ja johan alkaa piha muuttua.

Ilmoja pidellyt...

Tuli viileys!

..Nimittäin ilmalämpöpumppu! Ei sillä, että tässä olisi jotain viilennystä sisälle varsinaisesti viime päivinä tarvinnut mutta kesää ajatellen meidän talossa aika ehdoton. Ilman ilmalämpöpumppua - yläkerran (oh,mh,vh) lämpötila hipoo kolmeakymmentä kun ulkona on kaksikymmentä astetta lämmintä. Muutama yö tosin nukuttiinkin takkahuoneessa ennen pumpun asentamista...siellä oli sentään vain +25°c. 

Valittiin Mitsubishin malleista hieman kulmikkaampi mutta kuitenkin pysyteltiin valkoisessa värissä. 

Ollaan kyllä oltu tyytyväisiä! Lisää huomattavasti yläkerran käyttömukavuutta kun aurinko porottaa meidän puolelle talosta ihan koko päivän. Vaikka eristeet ovatkin viimeisen päälle mietitty ei se silti yhdessä tiiliseinien kanssa ole mitenkään viileänäpysymisen tae. Asennus sujui melko vaivatta ja paikka ulkoyksikölle löytyi varaston takaa katseilta piilossa. Aiempi yksikkö oli varaston tasakatolla mutta nyt kun muutimme varaston katon loivaksi, ulkoyksikkö oli järkevämpi laittaa lähemmäksi maata, telineelle. 

No mutta, nyt on mukavaa! 

Nykyinen ruokavalio(ni)

Tässä muutamia ruoka-kuvia viime viikoilta. 

Kesä-aikaan ateriat ovat muuttuneet vähän kevyemmiksi. 

Painotan, että en edelleenkään käytä lainkaan viljoja, prosessoituja tuotteita ja yritän parhaani mukaan pysyä erossa sokerista, maitotuotteista ja lisäaineista.

Smoothieita suosin koska niitä voi varioida loputtomiin ja lisätä tarpeellisia superfoodeja sekaan. 

Toimii aamupalalla, välipalalla ja iltapalana. 

Hedelmiä syön aika vähän, sillä vältän turhaa fruktoosia mutta kesäkuumalla kylmä vesimeloni, ananas ja granaattiomena toimii! 

Nyt kun maha taas kestää, olen tehnyt paljon erilaisia salaatteja.

Osana aina jokin rasvanlähde; avocado, oliiviöljy, rasvainen kala, kookosöljy tai gheetä/voita.

Jos vatsa alkaa temppuilemaan, vaihdan keittoruokiin tai kasvismuusseihin ja jätän punaista lihaa vähemmälle. 

Vatsa-ongelmien taltuttamisessa paras kikka on luusoppa eli bonebroth ja muut hyvin sulavat kypsät ruuat. Täältä voit esimerkiksi lukea lisää luusopan hyödyistä. 

Täällä Mark's Daily Applen sivuilla oli myös tietoa luiden hyödyistä ruuanlaitossa! 

Lisäravinteitakin käytän edelleen tarpeiden mukaan. Niistä voisin tehdä vaikka erillisen postauksen.