Happy News!

Yksi syy hiljaiseloon on ollut se, että kesäkuun alussa olo alkoi tuntua hieman hassulta. Ei heti, mutta kun oli tehnyt raskaustestin ja sulatellut sitä hetken aikaa - alkoi tulla selvemmäksi se asia, että olen raskaana. Yht'äkkiä minusta ei ollutkaan miehelleni kovin pitkäaikaista seuraa ruokapöydässä ja piti ottaa muutamia päiviä ihan levon kannalta viltin alla.

Viime joulukuussa tuli sellainen notkahdus vointiin liiallisen työmäärän jne. vuoksi, että ajattelin kuinka tästä voi ikinä tulla takaisin kuntoon. Lepo, oikeanlainen ravinto+lisäravinteet ja pienet lääkemuutokset kilpirauhaslääkkeen kanssa saivat ilmeisen hyvin kehoni tasapainoon, jotta tämä tilanne oli mahdollista! Ellei kehoni olisi ollut valmis tähän, näin ei varmasti olisi käynyt. Tai tahdon näin uskoa, että tälläkin on nyt tarkoituksensa. Millään sen erikoisemmalla tavalla ei tätä yritetty, ei nyt ihan vahingosta voi puhua mutta mieleinen yllätys se kyllä oli... 

Raskaustesti tehtiin vasta viikolla 5 juuri siitä epäilyksestä, että "eihän se nyt vielä voi olla mahdollista..." ja siitä eteenpäin noin viikolle 15 saakka oli kaikenlaista pientä vaivaa/kolotusta kun keho ei tuntunut omalta, eikä ruoka oikein maistunut mutta nyt toisella kolmanneksella olo on oikein hyvä ja jaksava. Kehokin on kai tehnyt sen verran uudelle asukille tilaa - että tuntuu lähes normaalilta. Tiedättekö sen normaalin olon kun mihinkään ei koske eikä mikään vaivaa? Nyt eletään viikolla 22 ja kaikki hyvin - ei muuta kuin odottelua ja kohti vuodenvaihdetta. 

Tässä taisi olla viikkoja n. 7.
Halusimme käydä mahdollisimman pian ultrassa varmistamassa, että kaikki on hyvin,
sillä tuossa vaiheessa minulla oli lääkityksenä Liothyronin.

Sellaista!